Search
  • Anniina Pylsy

Alueuudistus itsessään ei hoida ketään

Sote-uudistus on hallinnollinen uudistus, joka uhkaa lässähtää kuin pannukakku ellei sitä ohjata vahvasti ja visionäärisesti.


Mistä lääke onnistumiseen?

Vantaa on kamppaillut pitkään henkilöstöpulaa vastaan. Vakansseja ei saada täytettyä. Työskentely vajaalla miehityksellä kuormittaa sote-alalla työskenteleviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ei kiinnosta hakeutua terveyskeskuksiin tai sosiaalipalveluihin töihin, kun siellä saa painaa ”niska limassa” ja silti tuntea riittämättömyyden tunnetta pystymättä hoitamaan työtään riittävän hyvin.


Tarvitsemme sote-puolelle johdonmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Hyvää ja läpinäkyvää johtamista, joka mahdollistaa ammattilaisten keskittymisen perustehtäväänsä. Kehittyminen on tärkeää, mutta turhaa hankehumppaa on vältettävä. Myös palkan ja työsuhde-etujen tulee olla linjassa työn vaativuuden suhteen. Sairaanhoitajan palkalla ei meinaa enää pärjätä pääkaupunkiseudulla. Tämä on kansallinen ongelma, jonka korjaamisessa Vantaa voisi toimia priimusmoottorina.


Työpaikoilla on myös tärkeää arvostaa kokemusta, mutta myös ruokkia alalle tulevien innostusta. Meidän tarvitsee ottaa oppia liike-elämästä ja luoda Vantaalle mentorointiohjelma. Luodaan ammattilaisille erilaisia polkuja kehittyä ja tehdä työtä. Ihminen tarvitsee vaihtelua. Kaikista ei ole työskentelemään kolmeakymmentä vuotta samassa työssä.


Miten hoitojonoja saataisiin lyhennettyä?

Tärkeintä on aloittaa siitä, että yhteyden ylipäätään saa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiseen. Ihmiset ovat erilaisia, joten tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. Lisätään digitaalisia yhteydenottokanavia, mutta se ei suinkaan saa tarkoittaa sitä, että perinteisemmillä tavoilla ei voisi enää ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Kaikista meistä ei ole sovellusten ja erilaisten etäyhteyksien käyttäjiksi.


Tarvitsemme yksinkertaisesti lisää resursseja mm. terveyskeskuksiin ja mielenterveyspalveluihin. Tärkeää olisi myös kannustaa hoitaja─lääkäri -työparityöskentelyyn sekä lisätä ajanvarausmahdollisuuksia sairaan- ja terveydenhoitajille sekä fysioterapeuteille.


Hoitoon hakeutuneista tulee huolehtia. Jos potilas odottaa jonossa liian pitkään, ongelmat kasautuvat ja heijastuvat koko elämään. Oikea-aikainen hoito on inhimillisesti ja taloudellisesti järkevintä. Perusterveydenhuollossa on paljon monisairaita ihmisiä, heidän pompottelunsa tulee loppua. Heille tulee tarjota ”Case Manager” -palvelua eli nimetä sairaanhoitajataustainen vastuuhenkilö, joka pitää huolta potilaan kokonaishoidon onnistumisesta. Pyritään tarjoamaan palvelua aina samalle ammattihenkilölle. Ihmiset pitävät siitä, että he saavat purkaa sensitiivisiä asioitaan tutulle ihmiselle, se luo turvaa. On ajan haaskausta joutua kertomaan ja myös kirjaamaan samat asiat moneen kertaan.


Otetaan potilaat ja ammattilaiset mukaan palvelujen suunnitteluun

Palvelun käyttäjien ja ammattihenkilöiden tulisi pystyä vaikuttamaan hoito- ja palveluprosesseihin enemmän. Pystymme välttämään monia sudenkuoppia, kun suunnittelemme palvelut käyttäjien ehdoilla. Vältetään turhaa byrokratiaa ja ylätason johtamista tilanteissa, joissa sillä ei saavuteta arvoa.


Mistä tiedämme milloin teemme oikeita asioita? Seurataan jatkossa hoidon ja palvelun laatua sekä vaikuttavuutta. Tärkeintä on tarjota hoitoa ja palvelua, mikä tuottaa potilaalle ja asiakkaalle arvoa eli terveyshyötyä. Tärkein tavoitteemme on saada vantaalaiset voimaan hyvin!


68 views0 comments

Recent Posts

See All

Terveyskeskuksissa hoidetaan kärjistetysti todettuna ”liukuhihnamallilla”. Tärkeää on saada mahdollisimman monta potilasta mahdollisimman tehokkaasti sisään ja ulos. Kun hoitojonot uhkaavat paisua lii